Oletko koskaan ollut niin vihainen, että tunne palaa takaisin joka kerta, kun ajattelet tapahtumaa uudelleen? Kuin tulivuori purkautuisi sisälläsi. Onko tunteesi kenties jäänyt palaksi kurkkuun, möykyksi vatsaan tai päänsäryksi? Tai onko sinulla ollut epämääräinen paha olo, jota et osaa nimetä etkä käsitellä?

Tiedosta

Eräällä tunteikkaalla ystävälläni on aina tapana kysyä, miltä minusta tuntuu. Se ärsytti minua valtavasti, koska en mielestäni tuntenut mitään. Sitten eräs toinen ystäväni väitti, että kyllä minä tunnen. Enkö siis tunnista tunteita? Vai enkö vain osaa nimetä niitä?

Olen alkanut tarkastella meditaation ja mindfulnesin kautta tunteitani lähemmin. Olen alkanut nimetä tunteitani. Pahan olon vallatessa en ehkä kysy suoraan, miltä minusta tuntuu, vaikka joku toinen voisi näin saada itselleen parhaan vastauksen. Minä kysyn, mikä tämä pala kurkussani on tai mistä tämä minut vallannut tunne koostuu? Jokainen voi löytää itselleen sopivimman kysymyksen tunteiden tunnistamiseksi.

Kuulostelemalla saatan saada nimen tunteelleni, jolloin pystyn työskentelemään sen kanssa syvällisemmin. Se ei välttämättä ole helppoa, jos ei ole oppinut erittelemään tunteita. Esimerkiksi, jos lapsuuden kodissa ei ole puhuttu tunteista ja nimetty niitä niiden ”oikeilla” nimillä tai jos kokee tulleensa väärin ymmärretyksi. Esimerkiksi joskus projisoimme omia tunteitamme toisiin ja joku on voinut tulkita jonkin tunteesi vihaksi, vaikket itse ole kokenut olevasi vihainen.

Usein huomaan, että se, mitä luulin tuntevani ei olekaan ensisijainen tunteeni vaan kyseessä on useista tunteista tai asioista muodostuva kokonaisuus. Käytän vertausta hiekanjyvistä. Käsitellessäni yksin jäämisen pelkoa otin ikään kuin kourallisen hiekkaa käteeni. Hiekka näytti ruskealta. Mutta kun aloin tarkastella yksin jäämisen pelon eri osia, huomasin, että jokainen hiekanjyvänen olikin hieman erivärinen. Oli vaaleita ja tummia hiekanjyviä, ruskeita, punaisia ja mustia… Yksin jääminen ei ollutkaan todellinen pelkoni vaan siihen sisältyi yksinäisyyden, hylätyksi tulemisen, rakkaudettomuuden ja monen muun pelon tunteita. Jokainen näistä hiekanjyvistä toi oman värinsä tunteeseen, jota olin kutsunut yksin jäämisen peloksi.

Kun omista tunteistaan tulee tietoiseksi, niiden kanssa on helpompi toimia. Niiden kanssa voi työskennellä tasapainoisemmin. Tunteet elävät, muuttuvat eivätkä ole pysyviä tiloja eivätkä ne ole identiteettimme. Kun on kohdannut jonkin tunteensa, pystyy siihen suhtautumaan rauhallisemmin eikä niitä välttämättä tarvitse enää kohdata yhtä voimakkaina. Ne ovat jossain, mutta ne eivät pääse hallitsemattomina valloilleen.

Sen sijaan, jos työntää tunteensa syrjään eikä koe niitä, kieltää ne tai yrittää muuttaa esimerkiksi kielteisiä tunteita positiivisiksi, voi tulla vahingossa ruokkineeksi alkuperäistä tunnetta, siihen liittyvää tunteiden kokonaisuutta tai sen osaa. Silloin tunteet voivat palata entistä vahvempina takaisin.

Esimerkiksi vihan tunne voi koostua monista pienistä osista, kuten haavoittuvuuden pelko, kateus, mustasukkaisuus, kauna, voittamisen halu, hylätyksi tulemisen pelko jne. Jos tunnetta ei salli eikä ole myöntänyt sen olemassaoloa ja tarkastellut sitä, se voi ryöpsähtää esiin hallitsemattomana.

Ole utelias ja myötätuntoinen tunteillesi

Miten pääset käsiksi tunteisiisi? Kuulostele uteliaasti, miltä tunteesi tuntuu, missä se tuntuu, mihin kehon osiin se vaikuttaa ja milloin siitä tulee liian voimakas. Salli tunteet itsellesi, mutta älä lietso niitä mielelläsi.

Aina tunteiden käsittely ei onnistu ensimmäisellä kerralla. Voi viedä aikaa käydä läpi vahvoja tunteita ja hetkellisesti voi mielen vallata myös pelko siitä, että jokin ikävä tunne tulee esiin väärässä tilanteessa. Sekin on sallittava. Jos tunne valtaa sinut liian voimakkaasti tiedät, että pitää ottaa askel taaksepäin ja rauhoittua. Siitä ei pidä tuomita itseään. Ole myötätuntoinen itsellesi.

Tunteiden vallatessa sinut liian voimakkaina, voit hakea tukea läheisiltäsi, ihmisiltä, jotka tuntevat ja ymmärtävät sinua. Keskusteleminen kaverin kanssa on hyödyllistä. Jollakulla toisella voi olla samanlaisia tunnekokemuksia. Keskustellessa käsitys siitä, mitä omat tunteeni voisivat pitää sisällään ja mistä ne ovat voineet muodostua selkiytyvät. Toisen ihmisen kokemukset voivat avata uusia näkökulmia omiin kokemuksiisi. Tunteita voi myös purkaa urheilemalla tai taiteen kautta.

Itse olen havainnut hiljentymisen, meditaation tai tietoisen läsnäolon sopivimmaksi keinokseni käsitellä tunteita. Silloin en sysää tunteitani syrjään ja korvaa niitä jollain toisella toiminnolla vaan tarkastelen niiden eri sävyjä huolellisesti. Saatan palata niihin uudestaan kerta toisensa jälkeen, jos huomaan aiheen pulpahtavan esiin aina uudelleen. Silloin tiedän, etten ole käsitellyt tunteen kaikkia osasia vaan käsittely tarvitsee edelleen aikaa ja itsemyötätuntoa – ja kenties vähän muidenkin myötätuntoa ja ymmärtämystä.

Kuuntelen Sinua

Taustalla lähteenä mm.: Kelly Graves, The ABCs of emotions. A practical framework for becoming aware of and working with emotional intensity and transforming emotional struggle into inner wisdom.
www.mindful.org

Lue lisää Oren Sofer ja Dan Harris