Mielikuva meditaatiosta saattaa yhdistyä ikivanhoihin itämaisiin uskontoihin, valaistumista tavoittelevaan jalat ristissä istuvaan joogiin tai luostarin uumenissa rukoilevaan munkkiin. Tänä päivänä meditaatio ei ole mystiikkaa. Se on rantautunut arkeemme emmekä tarvitse kuin halun rentoutua, istuma- tai makuupaikan sekä rohkeuden lähteä kokeilemaan.

 

Meditaatio voi olla tutustumista omaan itseen, sillä arjessa tulemme harvoin kiinnittäneeksi huomiota, mitä ajattelemme tai miten toimimme. Kaikki rullaa rutiinilla, vaikka ajatuksemme pyörivät jossain ihan muualla kuin siinä, mitä teemme. Tai vaikka huomaisimme mielemme olevan muualla, emme välitä. Hermostuneisuus, kiire, häpeä, suru, ahdistus, syyttely, viha tai katkeruus heikentävät selkeää ajatteluamme. Emme toimi optimaalisella teholla tai taitotasollamme, kun emme ole läsnä siinä, mitä teemme.

 

Meditaatio voi tuoda selkeyttä ajatteluumme palauttamalla meidät tähän hetkeen. Kun pysähdymme tarkkailemaan mielemme liikkeitä, ajatuksiamme, tunteitamme tai kehoamme, tulemme tietoisiksi siitä, mitä meille tässä hetkessä tapahtuu. Tämä on keino oppia tuntemaan, millainen minä sisällämme asuu. Jos tämä minä ei miellytä, voi meditaatiolla lähteä kehittämään minää uuteen suuntaan.

 

Meditaatio on myös keino muuttaa näkemystä elämästä. Sen myötä monet asiat voivat saada uuden merkityksen, mikä heijastuu myös ihmissuhteisiin.

 

Monet tutkimustulokset puoltavat meditatiivisten harjoitteiden tekemistä päivittäin – eikä vain siksi, että olisimme tehokkaampia vaan siksi, että harjoitteilla on havaittu positiivisia terveysvaikutuksia. Unihäiriöistä kärsivät ovat saaneet apua meditaatiosta ja meditaatio voi toimia myös puhtaasti rentoutuskeinona.

 

Miten meditoidaan?

Meditaatiossa on tarkoitus hiljentää ajatukset ja analyyttinen mieli. Kehon annetaan rentoutua samalla tavalla kuin nukahtaessa, vaikka emme nukahda.

 

Istu tai makaa mukavassa asennossa, jossa jaksat olla pinnistelemättä. Selkä saattaa olla hyvä tukea taustaa vasten, mutta pääasia, että koet pystyväsi rentoutumaan. Maatessa on nukahtamisen riski, istuessa saattaa pystyä keskittymään paremmin.

 

Ajattelua ei tarvitse lopettaa vaan sen voi keskittää hengitykseen tai johonkin kehon osaan, jota havainnoidaan neutraalisti ja arvostelematta. Hengitystä voi hidastaa ja kehossa etsiä kohdan, mistä hengitys alkaa ja mihin se loppuu. Joillekin sopiva kohta on keskittää ajatukset navan alueelle, jossa voi tuntea vatsan liikkeet hengityksen myötä. Uloshengityksen jälkeen voit havaita pienen tauon, hiljaisen hetken, ennen kuin sisäänhengitys alkaa. Voit keskittyä siihen. (vrt. esim. M.D. Deepak Chopra ja Dr. Joe Dispenza.)

 

Jos ajatuksia tulee, niiden voi antaa virrata purona ohi. Joskus voi käydä niin, ettei huomaa ajattelevansa harjoituksen aikana, kunnes havahtuu huomaamaan suunnittelevansa jotain tulevaa, pohtivansa mennyttä tai pyrkivänsä johonkin kokemukseen. Näihin ei kannata jäädä kiinni. Mielen voi aina tyhjentää uudestaan tai suunnata ajatuksen takaisin alkuperäiseen ”kohteeseen”.

 

Mielellä on automaattisesti tapana seikkailla milloin menneessä, milloin tulevaisuudessa. Mielen harhailu vähenee harjoittelun myötä. Mieli on kuin lihas, jota pitää harjoittaa.

 

Meditaatio ja tietoinen läsnäolo eli mindfulness ovat hyvin samankaltaisia. Mindfulness korostaa tietoista läsnäoloa tässä hetkessä ja pyrkii tuomaan siihen hyväksyntää. Ollessamme läsnä tässä hetkessä, tarkkaavaisuus voidaan suunnata toiminnan aikana juuri siihen, mitä sillä hetkellä tapahtuu. Miltä kännykkä tuntuu kädessäsi tai tietokoneen näppäimet sormiesi alla? Mitä ajattelet lukiessasi tätä? Miltä askeleet tuntuvat ja kuulostavat hiekkatiellä? Miltä rusina maistuu? Haistatko jotain?

 

Meditaation ei tarvitse olla mitenkään erityinen kokemus. Silti jotkut tekevät sen aikana mielikuvamatkoja, ryhtyvät luomaan jotain uutta tai jättävät tämän maailman asiat todella syvän rentoutumisen tilassa.

 

Tietoisuuden neljä tasoa

Tohtori Joe Dispenza kuvaa tietoisuuden neljää eri tasoja. Tietoinen mieli työskentelee niin sanotulla beta-tasolla. Lukiessasi ja analysoidessasi tätä, olet tuolla tasolla. Samalla pystyt käsittelemään aivokuorellasi kaikkea aistiesi tarjoamaa tietoa eli keskityt ulkoiseen todellisuuteen. Aivot ovat valppaina ja mielessä voi pyöriä kielteisiä ajatuksia. Aivomme ovat valmiina taistelemaan tai pakenemaan. (Dispenza.) Tällainen taisteluvalmiuteen varautuminen on nyky-yhteiskunnassa usein ylimitoitettua ja toimii riskitekijänä fyysiselle sairastumiselle (Puttonen).

 

Hengitystä hidastamalla ja syventämällä tai sulkemalla silmät on mahdollista päästä alitajunnan tasolle ns. alfa-aalloille, jolloin ajatukset hiljenevät ja rentoutuminen alkaa. Aistihavainnot vähenevät eivätkä ulkoiset ärsykkeet tai kehon tuntemukset vaikuta enää yhtä voimakkaasti. Tämä on luovuutta kasvattava tila ja meditaation tila. Se on myös oppimisen tila, kun pidät tauon lukemisesta sisäistääksesi informaation. Tällä tasolla voimme käsitellä itsetuhoisia toimintamallejamme ja uskomuksiamme ja muuttaa niitä. (Dispenza.)

 

Rentoutumisen syventyessä aivot siirtyvät REM-unta vastaavalle theta-tasolle. Tällä tasolla toimii esimerkiksi hypnoosi, jossa keho on unessa mielen ollessa hereillä. Keho ei enää hallitse mieltä, joten voimme muuttaa kielteisiä assosiaatioitamme myönteisemmiksi tälläkin tasolla. Syvän unen aikana tiedostamme hyvin vähän. Tällöin olemme siirtyneet delta-tasolle. (Dispenza.)

 

Meditaation aikana aivokemiamme noudattaa uneen ja valvetilaan vaikuttavien neurotransmittereiden vaiheita: valvetilaa ohjaa serotoniini ja unen sekä meditaation syvenemistä ohjaa melatoniini. (Dispenza.)

 

 

Milloin meditoida?

Aivot on helpoin siirtää alitajunnan tasolle aamulla heti herättyä tai illalla juuri ennen nukkumaan menoa, kun keho tai mieli on väsynyt ja varsinkin jos tuntuu siltä, että päivän aikana muut asiat vaativat enemmän huomiota. Toisaalta tietoista läsnäoloa voi harjoittaa myös keskellä päivää ja jopa päivän askareita tehdessä. Kokouksessa tai luennolla voi istua tietoisen läsnäolon tilassa keho rentona, mieli valppaana.

 

Lisäksi on monia terapia- tai urheilumuotoja, joissa korostetaan keho-mieli –yhteyttä, kuten jooga, Tai Chi tai Qigong ja terapioista vaikkapa äänimaljahoito, Rosen-terapia, hieronta ja sen yhdistäminen esimerkiksi kukka- tai kiviterapiaan, psykofyysinen psykoterapia jne.

 

Jokainen valitkoon itselleen ja maailmankatsomukselleen sopivimman ajan ja tavan harjoittaa tietoista läsnäoloa tai meditaatiota.

 

 

Lähteet

Chopra, D.: 5 Things I Wish I Had Known When I Began Meditating. https://chopra.com/articles/5-things-i-wish-i-had-known-when-i-began-meditating

Dispenza, J.: Demystifying meditation
http://www.drjoedispenza.com/blog/meditation/demystifying-the-meditation-process/

Dispenza, J. (2016): Luo itsesi uudelleen.

Puttonen, S. (2006): Stressin fysiologiset vaikutukset. Työterveyslääkäri; 24(3):28-31. http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00352&p_haku=ty%F6terveysl%E4%E4k%E4ri

 

 

Haluatko ohjausta meditaation alkuvaiheeseen?

Katso lisää henkistä ohjausta ja Skype-palveluja koskvilta sivuilta  ja lähetä sivun lopussa olevan lomakkeen kautta yhteydenotto. Voit myös laittaa sähköpostia pia [at] kuuntelensinua.fi  Tai soita 040 5148 440 (parhaiten tavoitettavissa keskiviikkoisin). Mahdollisuus järjestää ohjausta sekä yksityishenkilöille että ryhmille.

Miten autan läsnäolevana kuuntelijana?

Läsnäolosta läsnäolevaksi kuuntelijaksi

Kuuntelen Sinua